Raparperi on yksi kesän satokauden aloittajista: parhaimmillaan kotipuutarhasta tai torilta voi kerätä tätä kirpeää kasvista toukokuun alkupuolelta asti.
Kiinalaista alkuperää
Raparperi sai nimensä antiikin Kreikassa, jossa se nimettiin rha barbaroniksi. Nimi tarkoittaa suoraan käännettynä ”ei tältä alueelta” ja sillä viitataan kasvin kiinalaiseen alkuperään. Barbaronilla tarkoitettiin mitä tahansa puhetta joka ei ollut kreikkaa. Rha sen sijaan oli alkuperäinen nimi raparperille ja se tulee kreikankielisestä nimestä Volga-joelle, Rha. Syytä sille, miksi raparperi nimettiin joen mukaan, ei tarkalleen tiedetä. Se voi johtua siitä että raparperia kuljetettiin Kreikkaan Volga-jokea pitkin, tai sitten sillä tarkoitettiin yleisesti asioita, jotka tulevat idästä.
Raikkautta raparperihillokkeella
Yleisimmin raparperia hyödynnetään makeissa herkuissa, leivonnaisissa ja jälkiruuissa. Se sopii mainiosti myös säilykkeisiin, esimerkiksi chutneyhin, tuomaan pikanttia makua miedonmakuisiin ruokiin ja kala- sekä grilliruokiin. Raparperihillo tai -hilloke taas sopivat ohukaisten tai pannukakkujen kyytipojaksi.
Koska raparperi sisältää kalsiumia sitovaa oksaalihappoa, raparperia sisältävässä ateriassa tai kahvihetkellä olisi hyvä olla mukana jotain maitotuotetta. Vaikkapa vaniljakastiketta ja jäätelöä!
Nauti vain varret
Raparperin lehdet sisältävät antrakinonia ja runsaasti oksaalihappoa, jotka ovat suurina määrinä myrkyllisiä ja aiheuttavat ruoansulatuskanavan vaivoja. Lehdet eivät siksi ole syötäviä. Koska raparperi sisältää kalsiumia sitovaa oksaalihappoa, raparperia sisältävässä ateriassa tai kahvihetkellä olisi hyvä olla mukana jotain maitotuotetta. Käytä taikinassa esimerkiksi maitoa tai kermaviiliä. Hyvä vaihtoehto on myös nauttia raparperiherkut vaniljakastikkeen tai jäätelön kera.
