Lapsuuden automatkojen yksi kohokohta oli HelmiSimpukan lehtipihvi ja ranskalaiset, joista pääsi nauttimaan ehkä kolme kertaa vuodessa. Jos reissaaminen on enemmän sääntö kuin poikkeus, on tienvarsiravintolalla ja ruokavalinnoilla jo isompi terveydellinen merkitys. Shell HelmiSimpukoissa on nykyään mahdollisuus saada Sydänmerkki-ateria, jossa aterian ravitsemuslaatuun on kiinnitetty huomiota. Lähdin testaamaan sellaisen.
Talvi oli taas yllättänyt suomalaiset, mutta helsinkiläiseen Shell HelmiSimpukkaan oli selviytynyt kelpo joukko lounastajia. Noutopöytä, josta Sydänmerkki-vaihtoehdotkin tarjoillaan, näytti olevan suuressa suosiossa.
Liitutaululle kirjoitetussa lounaslistassa ei näkynyt Sydänmerkkiä minkään ateriavaihtoehdon kohdalla, vaikka paikka merkille olisi ollut varsin otollinen. Enemmän ihmetystä aiheutti kuitenkin se, että Sydänmerkkiä ei näkynyt myöskään linjastolla ruokalajien kohdalla. Päätin selvittää kassalta, mikä ruoista mahtaa kuulua Sydänmerkki-ateriaan. Myyjä ei tiennyt, ja joku oli kuulemma hävittänyt kaikki Sydänmerkki-laput. Asia selvä. No, netistä pystyin selvittämään, että tänään ympäri Suomen Shell HelmiSimpukoissa tarjoillaan Sydänmerkki-ateriana broilerikastiketta ja nuudelia.
Sydänmerkki-ateriaan kuuluu aina kasviksia sekä varsinainen pääruoka, ja kaikille aterianosille on on omat ravitsemuskriteerinsä. Tarjolla tulisi olla myös täysjyväleipää, kasviöljypohjaista levitettä ja juomaksi valittavissa rasvatonta maitoa tai piimää. Nämä löytyivät näköhavaintojen perusteella myös HelmiSimpukassa, mutta leipälevitteen päättelin kovuuden perusteella olevan voita, josta ei pehmeää rasvaa juuri saa. Pieni poikkeama Sydänmerkki-ateriaan siis.
Annos oli mukiinmenevä. Monipuolisessa salaattipöydässä oli jokaiselle jotakin, ja puoli lautasellista pitäisi saada kasaan helposti. Broileri oli jätetty mukavan mehukkaaksi. Täysjyvänuudeli maistui erityisen terveelliseltä, kun on tottunut syömään riisinuudelia. Ateriavaihtoehdot olisi voinut tosin tarjoilla linjastolla siistimmin, mikä ainakin itselläni vaikuttaa paljon ruokakokemukseen.
Monessa lounasravintolassa ympäri Suomen on varmasti mahdollisuus koota pääosin terveellinen ateria, jossa on monipuolisesti kasviksia, kuitua, maltillisesti suolaa ja riittävästi pehmeää rasvaa, vaikka ravintolalla ei olisikaan tiedossa ruokien ravintosisältöä. Sydänmerkin idea on kuitenkin juuri se, että asiakkaalla on mahdollisuus tietoisesti valita tällainen ateria ja ravintolassa varmistutaan reseptiikkaa noudattamalla siitä, ettei ravitsemuslaatu vaihtele kerrasta toiseen.
Shellin ajatus tarjota ravitsemussuositusten mukaisia aterioita osassa toimipisteitään on erinomainen, mutta osa potentiaalista jää hyödyntämättä, jos ravintolassa Sydänmerkistä ei ole merkkiäkään.
Mukavia talvipäiviä!
Laura